Sain puhua EU-webinaarissa EU:n paikallispäättäjille Suomessa, millaista on olla paikallispäättäjänä itärajan läheisyydessä. Brysselin näkökulmasta katsottuna koko Suomi on itärajaa, mutta meille itärajalla oikeasti asuville ei tietenkään ole.
Eihän esimerkiksi Turku tai Pohjanmaa ole etuvartiona itää vastaan. Kun Ukraina iskee Venäjän satamiin, muun muassa Laukaansuuhun, Viipuriin tai Pietariin, droonit saattavat harhautua myös Kaakkois-Suomeen. Merialueemme on useasti suljettuna ja Hornetit lentävät jatkuvasti ilmatilassamme. Hyvin monena aamuyönä saa herätä Hornetien ääneen. Ei Keski-Suomen tai Länsi-Suomen päättäjien tarvitse miettiä, miten esimerkiksi sairaalapalvelut hoidetaan maan alla. Meille rajasairaala-ajattelu on jokapäiväistä mietintää.
Itärajan sulkeminen ei näkynyt konkreettisesti muualla Suomessa. Meidän alueemme talouselämä koki todellisen pysähdyksen. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella itäturismi oli merkittävä tulonlähde, se tyrehtyi täysin. Yrityksiä meni konkurssiin, Virolahden suuri outlet-keskus Zsar muun muassa. Silti edelleen täällä itärajan läheisyydessä tuetaan Ukrainaa ja sen taistelua eurooppalaisten arvojen puolesta.
Itärajan alue on kuitenkin ottanut kovasti iskua viime vuosina, joten kun Suomesta alueet hakevat EU:n rahoitusta Ukrainan sodan aiheuttamiin ongelmiin, meille itärajan ihmisille on suuri merkitys sillä, että EU:n itärajaksi katsotaan Suomessa ja EU-tasolla oikeasti ne alueet, jotka sijaitsevat Venäjän vastaisella raja-alueella.
On tärkeää pitää itärajan alueet elinvoimaisina ja asuttuina, se on varautumisen ja maanpuolustuksen kannalta merkittävää.
Paikallispäättäjänä toivoin Suomen muilta kunnilta tukea itärajan pitämiseen elinvoimaisena. Tätä samaa viestiä tulee viedä myös valtakunnalliseen päätöksentekoon. Valtion panostukset eivät voi keskittyä läntiseen Suomeen samaan aikaan, kun itäinen Suomi näivettyy.
Titta Erkkilä, eduskuntavaaliehdokas (sd), Hamina